Olen usein miettinyt, että olisi kauhean kätevää, jos voimakkaita tunteita herättävistä aiheista voitaisiin vain kerätä talteen eri osapuolten esittämät faktat ja jättää pois näiden osapuolten antamat selitykset. Olisi ehkä helpompaa muodostaa käsitystä niistä asioista. Toisaalta olen miettinyt, että sellainen uutislähde olisi kiva, jossa uutisoitaisiin asioista mahdollisimman "toimittamattomasti". Uudesta tutkimuksesta raportoitaisiin otsikko ja abstrakti tai jotain siihen suuntaan ja sitten voisi itse vedellä johtopäätöksiä. Vähän neutraalimmin siis. Ajatus on tottakai täysin naiivi. Suuri osa vaikuttamisesta on nimenomaan sitä, että toitotetaan niitä asioita, jotka sopivat omaan agendaan ja ollaan hiljaa niistä muista. Mutta saahan neutraalista faktakokoelmasta aina haaveilla.
Rupesin miettimään tätä asiaa, kun törmäsin juttuun listasta maailman rikkinäisimmistä valtioista. Suomi oli tuolla listalla sijalla 177. Suomi oli siis listan viimeinen. Eli Suomi on maailman vähiten rikkinäinen maa. Eli Suomi on maailman ehjin maa. Pariaatteessa kaikki nuo lauseet toteavat saman faktan. Sillä oletuksella, että ehjyys on rikkinäisyyden vastakohta. Neutraaleja ne eivät kuitenkaan ole. Ne painottavat asioita eri tavalla. Erityisen ilmeistä se on kun vertaa kahta ensimmäistä lausetta. Ensimmäisestähän ei voi päätellä toista ilman lisäinformaatiota, eikä toisinpäin. Jos haluaisin kertoa siitä, kuinka hyvä paikka Suomi on, en käyttäisi ensimmäistä, luultavimmin viimeistä. Jos haluaisin korostaa riskejä, käyttäisin ensimmäistä lausetta.
Olisi jännä järjestää gallup ja kysyä, että mikä noista lauseista on vastaajan mielestä neutraalein tapa esittää asia. Taino, tuossa nimenomaisessa tapauksessa varmaan pitäisi esittää kyllä kaksi lausetta joka tapauksessa. Mutta mikä jälkimmäisistä kolmesta on neutraalein vai ovatko ne yhtä neutraaleja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti