Ihmisen tyhmyyttä ja lyhytnäköisyyttä pidetään usein jotenkin rajattomana. Aiheesta on monia hienoja lausahduksiakin. Aina välillä tulee vastaan tilanteita, joissa kylmää sotaa pidetään jonkinlaisena ihmiskunnan idiotian multihuipentumana. Kaksi valtiota kerää itselleen niin paljon tulivoimaa, että ne voisivat laittaa koko maailman päreiksi. Kumpikin ilmeisesti monta kertaa. Mikä voisi olla kuvaavampaa?
Ja kuitenkin tässä vielä ollaan. Massiivinen asevarustelu ei kulminoitunutkaan siihen sotaan ja sen sijaan meillä on tuon kilpavarustelun jäljiltä suunnaton tekninen kehitys. Olen aina pitänyt kylmää sotaa enemmänkin optimismiin kuin pessimismiin kannustavana asiana. Se osoitti, että jopa ihmisen hulluudella on rajansa. Kylmässä sodassa kaksi valtiota kävi totaalisen sodan toisen kuolemaan asti, mutta tähän nähden laukauksia ammuttiin aika vähän. Varsinkin kun otetaan huomioon osapuolien tulivoima. Harva asia on niin paljon toivoa herättävä kuin se tieto, että kaksi valtiota keksi tavan selvittää välinsä ilman avointa sotaa, vaikka kumpikin puoli oli sotaan valmis.
Ensimmäisestä maailmansodasta sanotaan, että se käytiin siksi, että oli helpompi sotia kuin olla sotimatta. Kolmatta maailmansotaa ei vielä tullut, vaikka olosuhteet siihen ovat monessa kohtaa olleet enemmän kuin otolliset. Kylmä sota oli se tapa jolla se sota vältettiin. Se kannattaisi nähdä ennemmin positiivisena kuin negatiivisena asiana. Maailma olisi parempi paikka, jos sodat jatkossa käytäisiin useamminkin talouden ja teknisen kehityksen taistelukentillä eikä niillä kirjaimellisilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti