Kokemäki on jännä paikka. Täällä on maatalousmuseo vuodelta 1936. Kyseisessä museossa on ilmeisesti kyseiseltä ajanjaksolta myös selityslappuja eri asioista. Se teki kyseisestä museosta todellisen aikamatkan. Siinä kiertäessäni tuli mieleen, että vanhoja museoita uudistettaessa pitäisi jättää aina jotain siitä vanhasta esityksestä olemaan, koska se, mitä joillekkin ihmisille kerrotaan ja millä tavalla, kertoo ajastaan ehkä jopa enemmän kuin ne kaikenmaailman härpättimet, mitä siellä on. Nykyajan kaupunkilaisen on vaikea ymmärtää maajussia jostain 1700-luvulta, mutta 1940-luvun museokävijästä voi saada vähän otetta. Ja varsinkin siitä, miten kyseinen otus eroaa nykypäiväisestä.
Täällä on myös 1800-luvun puolivälissä rakennettu tiilirakennus, jonka tehtävä on suojata Suomen vanhinta puurakennusta. Tilanteesta tekee erityisen hienon se, että tuo tiilirakennus on hajoamassa kun perustukset ovat pettäneet. Jollain tavalla olisi ääretömän hienoa, jos siihen rakennettaisiin uusi kerros taas päälle. Sitten se olisi varmaan Suomen ensimmäinen museomuseo. Ehkä maailmankin. Helsingissähän on vaikka mitä museoita. Ehkä pitäisi ehdottaa museovirastolle Suomen museomuseon perustamista. Minä ainakin kävisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti