Oltiin Ikeassa ja siinä lihapullia syödessäni koin ikeavalaistumisen. Kyseiset lihapullathan tietyllä tapaa ovat Ikean idean sydämessä. Geneeristä kamaa halvalla, ei kauhean laadukasta, mutta loppuviimeksi laadukkaampaa kuin luulisi. Riittävän hyvää, että 90% ihmisistä on ihan tyytyväisiä. Sitähän Ikea yrittää tehdä, puristaa riittävän laadukkaan tavaran hinta mahdollisimman alas. Siitähän monessa asiassa on ihmisen elämässäkin kyse.
Kuntoilu on hyvä esimerkki. Kauheasti etsitään sitä Graalin maljaa, tapaa liikkua niin, että kunto on tarpeeksi hyvä, mutta aikaa, vaivaa ja rahaa ei menisi mahdottomasti.
Elämää voisi koittaa arvottaa niinkin että laittaa asiat kolmeen kategoriaan. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluu kalliilla hankittava laatu. Esimerkiksi monet harrastevälineet menevät tänne sitten, kun harrastuksessa on edistytty tarpeeksi. Muuten elämässä perhe on yksi yleisimmistä asioista täällä, monilla myös työ (eikä siinä mitään, jos sen tiedostaa ja niin päättää). Kakkoskategoria on haetaan Ikeasta-kategoria. Sellaisia asioita, joissa tason pitää olla riittävä, sen jälkeen koitetaan vain pienentää kustannuksia. Ns. pakolliset mutta ei tärkeät asiat. Keittiöveitsi, vessapaperi, tyyny. Elämässä sitten usein työ, harrastukset jne. Kolmas kategoria on jos rahaa jäi yli-kategoria. Nimi kuvaa hyvin. Karkkia. Elämässä reissuja ja muita hienoja juttuja, joita tehdään, jos se ei aiheuta stressiä.
Pitää vaan aina välillä muistaa tarkistaa, että panostukset menevät prioriteettisuhteissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti