Pyöreitä lukuja tulee taas täyteen, tämä on sadas kirjoitelma tähän blogiin. Se sai mietiskelemään blogituksen ja elämänlaadun suhdetta. Aloitin kirjoittelun painonpudotuksen tueksi. Paino on ollut hyvinkin tasaisesti paikallaan maaliskuun lopulta lähtien ja se putoili ilman blogiakin, joten siihen en oikein blogittamisesta apua saanut. Ja se on aika nopeasti nähty kirjoittelun aihe.
Aika usein blogittamista tuli aikaisemmin tehtyä ns. parisuhdeaikaan, joten siinä mielessä tulokset olivat negatiivisia jonkun aikaa. Nyt olen onnistunut kirjailemaan asioita yleensä sellaisessa tilanteessa, että tätä haittavaikutusta ei enää ainakaan niin paljoa tule. Maksimissaankin lienee silti saavutettu tilanne, jossa vaikutus ei ole negatiivinen. Parisuhteeseen liittyviä asioita kun ei julkisesti juuri viitsi käsitellä. Sinällään kirjoittelu siitä aihepiiristä yksityisesti voisi olla hyvinkin hyödyllistä. Ehkä pitää koittaa.
Selkeästi positiivinen vaikutus blogittamisella on ollut yleiseen positiiviseen elämänasenteeseen. Kun joka päivä miettii ja kirjoittelee onnistumisiaan ja mahdollisuuksiaan ylös, niin vaikeammatkin vaiheet elämässä tuntuvat loppujenlopuksi aika helpoilta. Ehkä se on se suurin syy, miksi yritän päivittäin jotain raapustaa. Varmaan aika moni näistä jutuista on vanhan toistoa, koska en näitä tägäile, enkä muutenkaan vanhoja juttuja juuri selaa, mutta se ei haittaa. Tämän blogin on tarkoituskin elää hetkessä ja auttaa minua aina siinä tilanteessa missä olen. Silloin ei kannata liikaa katsella mennyttä. Kertaus on muutenkin oppimisen äiti.
Kuntoiluun tämä on myös tuonut edistystä. Nämä pohdiskelut ovat auttaneet hoksaamaan sitä, miten saan tehtyä niitä asioita, joita minun mielestäni kannattaisi tehdä. Erityisen suuri juttu on venyttely. Aikaisemmin se oli mahdotonta, nykyään lähes automaattista ja melkein päivittäistä. Ei paha.
Loppujenlopuksi tässä on kysymys siitä, että likimain päivittäin kysyy itseltään, että miten minulla menee ja sitten reagoi vastaukseen positiivisesti onnistumisista iloiten ja mahdollisuuksia etsien. Päätös pyrkiä positiivisuuteen on nähdäkseni ollut se keskeisin asia, miksi blogittaminen on ollut hyödyllistä.
Ja onhan se kivaa todeta, että noin 20 kertaa joka päivä joku lukee mitä minä kirjoitan. Varmaan se tarkoittaa 5-10 säännöllistä lukijaa. Ei huono.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti