Tänään oli hyvä päivä. Sellainen hyvä päivä, jokna olemassaolo pitää dokumentoida, että muistaa, että yksi päivä arjen keskellä voi olla hyvä. Sinänsä päivässä ei ollut mitään epänormaalia, aitsi että kävin puolisen tuntia seinäkiipeilemässä. Kaikki vaan oli niin hyvin. Menin pyörällä töihin ja polkeminen oli mukavaa. Sain töissä aikaan asioita ja oli hyvä fiilis koko päivän. Kiipeily oli mukavaa, pääsin ylös jopa yhden sellaisen pätkän, joka oli ulospäin kallellaan. Ruoka oli ihan älyttömän hyvää. Lapsi oli hyvällä tuulella ja pelattiin sählyä ja riehuttiin sängyssä ja luettiin ja iloinen lapsi on vaan aika piristävä sekin. Ja sitten se nukahti kiltisti ja nyt ennen nukkumaanmenoa juteltiin vaimon kanssa hölmöjä ja naureskeltiin. Ihan tavallinen päivä, mutta harvoin voi kokea sellaista tyytyväisyyttä ja onnellisuutta kuin tänään sai.
Ja se ruoka. Tortilloita, joiden täytteeksi reilussa voissa paistettua paprikaa ja sipulia, salsaa, turkkilaista jugurttia (rasvaa 10% eli ei paha) ja valkohomejuustoa. Täys 10. Tuota tulee varmasti syötyä myöhemminkin. Tuo ruoka olisi pelastanut paskankin päivän, mutta tuntui, että tämän päivän Jumala antoi muistuttaakseen, että onni on siellä, missä on onnellinen ihminen.
Tuohan kuulostaa siltä, että sitä söisi vaikka vapaaehtoisesti. Vähän kyllä lihattomuus epäilyttää, mutta jos joskus teet, niin voin tulla syömään.
VastaaPoista