keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Joosefkortti

Amerikka-kortti inspiroi minutkin pelaamaan korttia. Tuntuu olevan yleinen käsitys, että talouspoliittinen ääriliberaalius johtaa huonoihin asioihin, mutta kovin konkreettista esimerkkiä siitä mihin se johtaa ei usein näe. Ja kun päivänpolttavaan talousasiakeskusteluun saa ottaa konkreettisen esimerkin Raamatusta ja vielä sieltä VT:n puolelta, niin onhan peliin lähdettävä mukaan, vaikka ainakaan montaa ihmistä ei taida olla, jotka libertaariutta äärimmäisessä muodossa ajaa. Ei ainakaan niin äärimmäistä kuin Egyptissä vuonna Joosef.

1 Moos 47:13-26. Lupsakasti otsikoitu "Joosef ostaa egyptiläiset faraon orjiksi" kertoo siitä, mitä sitten tapahtuu, kun ihminen saa myydä ihmisoikeutensa (näin libertaaria ihmistä ei taida tähän maailmanaikaan olla, menneisyydessä kaikki paremmin?). Egypti tuon nälänhädän jälkeen on hieno esimerkki siitä, että vapaudellakin pitää olla rajansa. Kyseessähän on noiden kauppojen jälkeen edelleen täydellinen libertaarin paratiisi, koska kyllähän kai omistamallaan pitää libertaarien mielestä saada tehdä mitä tahtoo. Tietenkään se ihana vapaus ei koske enää kuin yhtä ihmistä koko maassa, mutta ihan vapaaehtoisestihan ne muut ovat itsensä myyneet, joten eihän tässä ongelmaa ole. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Mooseksen laissa tämä on estetty. Sen enempää itseään kuin peltojaan ei voi pysyvästi myydä. Vapaudestaan tosin voi pysyvästi luopua, mutta sen voi tehdä vasta vapautumisen yhteydessä.

Tämä ei nyt oikeastaan ollut mitään mullistavaa tai edes kovin mielenkiintoista, mutta piti nyt kirjoittaa, kun vastaus löytyi Raamatusta.

1 kommentti:

  1. Ihan mielenkiintoinen näkökulma. En sitten tiedä oliko Faarao itsensä ihan libertarismin keinoin hankkinut siihen asemaan, että omisti niin paljon enemmän viljaa kuin muut.

    VastaaPoista