keskiviikko 16. helmikuuta 2011

97.5

Pitäisiköhän ruveta laittamaan otsikoksi jotain muuta kuin paino, kun ei se näin nopeasti muutu.

Pohdiskelin rahaa tässä taannoin. Rahastahan paljon puhutaan ja siitä, mitä ongelmia se aiheuttaa. Raha on arvon mitta ja vaihdon väline sanoi jo robotti Ruttunen aikoinaan Röllille. Vaihdon välineenä se onkin varsin kätevä asia. Kaupassa on paljon helpompi käydä, kun voi vaan maksaa rahalla, eikä tarvitse koodata kauppiaalle aina muutamaa riviä, kun haluaa maitoa.

Rahaan arvon mittana onkin vähän vaikeampi suhtautua. Rupesin miettimään koko juttua, kun luin Juhanin blogista Olli Postin kommentteja, joissa koko ajan puhuttiin "valuesta". Pitäisi varmaan penkoa lisää, että pääsisi selville siitä, että mitä se value tässä kontekstissa nyt on, mutta rahaa se ei ilmeisestikään ollut. Ilmeisesti jonkunlaista hyvää kumminkin. Pointti näytti kuitenkin olevan se, että kannattaa jakaa valueta ja toisaalta keskittyä asioihin, joilla on itselle maksimaalinen value. Rahaa tässä valuen liikkeessä ei liiku, ilmeisesti on niin, että rahan liikkuessa value liikkuu huonommin. Ehkä valuen paikalle voisi vaan laittaa yleisesti että hyvä.

Perusajatus siis ilmeisesti on, että jeesataan kaveria ja tehdään sellaisia asioita mitkä tuntuvat itselle mielekkäiltä ja kehittäviltä. Tältä pohjaltahan mikä tahansa yhteisö poinnistaa, mutta jäin miettimään sitä, että miksi ajatus on (ja se tosiaan aika usein on, kun vastaavanlaisia ajatuksia on), että ihmisten välillä voi liikkua joko rahaa tai hyvää tahtoa, mutta ei molempia.

Tätä pohtiessani aloin miettimään, että rahafiksaatio menee yllättävän syvällä ihmisissä. Jos kaveri tuo sämpylän, niin se on usein helpommin ok, kuin jos kaveri tuo rahaa, että saa ostaa sämpylän. Jos raha on niin tärkeää, että sen liike määrittelee suhteet ja ystävyydet, niin kannattanee ehkä käyttää vähän aikaa oman rahasuhteensa miettimiseen, koska rahan välttely ei eroa ikuisesta penninlaskemisesta muutoin kuin näkökulmaltaan.

Minulle parhaiten avarsi järkevää suhdetta rahaan äitini, joka taannoin toi kylään tullessaan meille paketin jotain pyykinpesuainetta. Oli sen naapurin tytöltä ostanut ja kun ei sillä mitään tehnyt niin toi meille. Pesuainetta taas piti ostaa, koska pitäähän naapurin tyttöä jeesata. Ehkä pitäisi kehittää vähemmän tarkka rahayksikkö, että ihmisten olisi helpompaa olla pingottamatta. Joku Neverwhere-tyylinen pieni palvelus, palvelus, iso palvelus-asteikko.
Published with Blogger-droid v1.6.7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti