Paljon on puhetta siitä, että pitäisi antaa itselleen lupa epäonnistua ja että virheiden kautta kehitytään. Asioita, joista olen ehdottomasti samaa mieltä. Vaan ei se niin helppoa ole. Asenteitaan on aika vaikea muuttaa. Jokin sopiva harjoitus pitäisi olla, että voi treenata sitä epäonnistumista. Tulee mielee juttu jonka joskus jossain kuulin. Neumann ei ilmeisesti oikein kokenut Dingon vaateratkaisuja ihan omakseen heti, vaan hän totutteli niihin vaatteisiin pikkuhiljaa tekemällä ne päällä kävelylenkkejä, jotka pikkuhiljaa pitenivät. Ajan myötä hän sitten tottui niihin. Samalla asenteella siis pitäisi edetä.
Yksi asia, mistä voisi lähteä liikkeelle on oma taipumus vähätellä sitä, mitä haluaisin. Jos ei saanutkan jotain, niin siihen pitää suhtautua vähän niinkuin kettu pihjalanmarjoihin. Happamia sano. Lähtee rehellisesti sanomaan, että tätä haluan, tätä halusin ja jos ei onnistunut, niin ottaa päähän. Ehkä se siitä lähtee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti